Hyvä onni
Uskon, että suuri osa siitä mitä yleensä kutsutaan hyväksi onneksi, on vain ihmisten yksilöllistä kykyä havainnoida ympäristöään ja ennen kaikkea toimia niiden havaintojen pohjalta oikein. Tiedostamattakin.
Miksi kaikki on aina jonkun muun syytä?
8 Comments:
Siksi että ei kai kukaan nyt halua myöntää huonoa onnea omaksi syykseen. Asian takana on aina joko kohtalo, maailmankaikkeus, Jumala tai sitten se kuuluisa lähimmäinen.. Kun syyttää toisia, ei välttämättä tarvitse koskaan kohdata itseään.
Olen muuten samaa mieltä siinä, että hyvässä onnessa aika pitkälti on kyse juurikin havainnoinnista ja tilaisuuteen tarttumisesta, ei varsinaisesta tuurista. Eräät vain seuraavat ympäristöään tarkemmin kuin toiset ja se sitten herättää kaikenlaisia tunteita näissä silmät kiinni kulkevissa kanssaihmisissä. Koettu on.
Harmittavan moni todella kulkee elämänsä silmät kiinni ja syytellen muita oman elämänsä kuopista, ei uskalla kulkea elämän mukana ja kuopista viisastuneena.
Jotkin ihmiset katsovat aina tietystä näkökulmasta maailmaa, jolloin käy usein niin että siihen omaan asenteeseen sopivat asiat/ tilanteet nähdään, muut jäävät huomaamatta. En usko että se on kovinkaan monella tietoisesti valittu asenne tms, vaan jostain opittu ja tavaksi muodostunut näkökulma.
Oman syyn tunnustaminen taitaa tosiaan olla kuulalle liikaa. On paljon helpompaa jos ei tunnusta olevansa heikko maailmassa, jossa ainoastaan vahvoilla on oikeus elää.
Eikö ole kuitenkin hiukan surullista, että pysyäkseen järjissään on pakko valehdella itselleen. Ainakin hiukan.
Surullistahan se on. Jos itselleen valehtelu vielä jäisi vain tuon paljon parjatun huonon onnen selittelyyn, niin tilanne ei olisi ehkä ihan niin murheellinen, mutta kerran aloitettuna tosiasioiden väistelyllä on tapana levitä.. Ja sitten sitä vasta suossa ollaankin.
Taikausko menee muuten ihan samaan kategoriaan. Käsittämättömät asiat on pakko pyrkiä selittämään jotenkin. Aika usein keinolla millä hyvänsä.
Ihmisille kun on niin hankalaa myöntää, että kaikkia asioita tässä maailmassa ei vain voi selittää -tai jos voikin, selitys on usein kovin kuiva ja arkinen. Tuohan se mukanaan ekstrajännitystä, kun voi sekoittaa vähän taikauskoa jokapäiväiseen elämään.. Joillekin tieteellisyys käy pitemmän päälle tylsäksi. ;)
..niin siis ei ollut tarkoitus anonyymisti kommentoida, uskallan toki sanoa sanottavani omalla nimelläni. Tunnustan edellisen. :)
Lähetä kommentti
<< Home