Afganistan vaihteeksi
Yle
Mielenkiintoista seurata miten tällaisia tapauksia uutisoidaan. Enimmäkseen siksi, että käytännössä ainoat uutiskynnyksen ylittävät aiheet rauhanturvatoimintaan liittyen kertovat aina onnettomuuksista, epäonnistumisista tai (onneksi harvoin) ylilyönneistä. Siksipä käykin mielessä aina silloin tällöin, että minkälainen kuva toiminnasta alhaalta välittyy kotijoukoille.
Pahin mahdollinen tilanne kai olisi, että suuri yleisö alkaisi pitää rauhanturvatoimintaa pyssyleikeistä kiihottuvien lihasmiesten temmellyksenä vetäen hätäisiä johtopäätöksiä esimerkiksi Irakin tapahtumiin. Täysin avoin ja siedettävästi reaaliaikainen tiedottaminen sotilasorganisaation toiminnasta on kuitenkin mahdottomuus, eikä uutisvälineitä kiinnosta laisin, mikäli järjestelmän toiminta (ja toiminta joka ei riipu järjestelmästä mitenkään) sujuu siten, että ketään ei tarvitse hoitaa sairaalassa.
Lyhyistä uutispätkistä on täysin mahdotonta muodostaa realistista kuvaa siitä, mistä esimerkiksi tässä viimeisimmässä välikohtauksesta on ollut kyse ja miten tilanteessa on oikeasti toimittu, mutta pieniä vihjeitä niiden kautta kyllä saa. Omaan korvaan osui ainakin pieni yksityiskohta siitä, kuinka ammunnan kohteeksi joutuneen ryhmä oli valmis antamaan ammutulle välitöntä ensihoitoa ja näin varmasti edesauttamaan haavoittuneen toipumista. Ihailtavaa ammattitaitoa.
Vertaus siviilielämään kieltämättä ontuu kuin jalaton kameli, mutta mieti pystyisitkö itse toimimaan lainkaan, mikäli vierelläsi ollut työtoveri tulisi ammutuksi sekä jalkaan, että rintaan.
Ihan kaikki eivät pysty. En ole varma pystyisinkö itsekään. Varma voi olla vasta sitten, kun on joutunut toimimaan oikeassa tilanteessa.
Mielenkiintoista seurata miten tällaisia tapauksia uutisoidaan. Enimmäkseen siksi, että käytännössä ainoat uutiskynnyksen ylittävät aiheet rauhanturvatoimintaan liittyen kertovat aina onnettomuuksista, epäonnistumisista tai (onneksi harvoin) ylilyönneistä. Siksipä käykin mielessä aina silloin tällöin, että minkälainen kuva toiminnasta alhaalta välittyy kotijoukoille.
Pahin mahdollinen tilanne kai olisi, että suuri yleisö alkaisi pitää rauhanturvatoimintaa pyssyleikeistä kiihottuvien lihasmiesten temmellyksenä vetäen hätäisiä johtopäätöksiä esimerkiksi Irakin tapahtumiin. Täysin avoin ja siedettävästi reaaliaikainen tiedottaminen sotilasorganisaation toiminnasta on kuitenkin mahdottomuus, eikä uutisvälineitä kiinnosta laisin, mikäli järjestelmän toiminta (ja toiminta joka ei riipu järjestelmästä mitenkään) sujuu siten, että ketään ei tarvitse hoitaa sairaalassa.
Lyhyistä uutispätkistä on täysin mahdotonta muodostaa realistista kuvaa siitä, mistä esimerkiksi tässä viimeisimmässä välikohtauksesta on ollut kyse ja miten tilanteessa on oikeasti toimittu, mutta pieniä vihjeitä niiden kautta kyllä saa. Omaan korvaan osui ainakin pieni yksityiskohta siitä, kuinka ammunnan kohteeksi joutuneen ryhmä oli valmis antamaan ammutulle välitöntä ensihoitoa ja näin varmasti edesauttamaan haavoittuneen toipumista. Ihailtavaa ammattitaitoa.
Vertaus siviilielämään kieltämättä ontuu kuin jalaton kameli, mutta mieti pystyisitkö itse toimimaan lainkaan, mikäli vierelläsi ollut työtoveri tulisi ammutuksi sekä jalkaan, että rintaan.
Ihan kaikki eivät pysty. En ole varma pystyisinkö itsekään. Varma voi olla vasta sitten, kun on joutunut toimimaan oikeassa tilanteessa.
posted by Aleksi at 10/02/2006 05:50:00 ip.
2 Comments:
Italialaiset ovat tähän asti osallistuneet Afganistanissa ainoastaan rauhanoperaatioon(sic!), mutta nyt USA painostaa ottamaan vastuuta sotilaallisessa, likaisessa työssä. Siis siinä kylien tuhoamisessa, jota terrorismin torjumiseksi sanotaan. On todisteita siitä, että siviiliuhreja lasketaan mukaan Al-qaidan menetyksiksi, ja siten kaunistellaan lukuja. Ja niin saadaan kaikki nääyttämään siltä, että ollaan terroristi-iskujen kiihtymisestä huolimatta saatu jotain aikaiseksi.
Yhdysvaltain joukkoen sulauttaminen ISAF:n lipun alle ei liene ihan ongelmatonta muutenkaan...
Saman lipun alla harrastettava sotilaallinen likainen työ ja paikallisen luottamuksen herättämiseen tähtäävä jälleenrakennus -ja siviiliyhteistyötoiminta kuulostaa hiukan kummalliselta yhtälöltä.
Vedän kuitenkin päätäni pudistellen aika valtavan ristin seinäänl, kuullessani suomalaisten alkaneen harrastaa aktiivista taistelutoimintaa.
En tiedä Afganistanin oloista, tai ISAFin toiminnasta mitään muuta, kuin mitä tiedotusvälineistä toisinaan tihkuu. En siis ota kantaa mihinkään muuhun, kuin siihen, että luotan jokseenkin suvereenisti suomalaisten hoitavan oman rastinsa moitteetta.
Tietysti voitaisiin kysyä, mikä vaikutus sillä on, jos venettä kuitenkin soudetaan toisesta päästä aivan toiseen suuntaan...
Lähetä kommentti
<< Home