MMMmMMMMMMMMmmmMMMmAAAAAaaaM
Tänään teki pääasiassa mieli alkaa laulaa minareetin rukouskutsun mukana, keskellä katua, tuskaisen epävireisesti ja niin lujaa kuin keuhkoista lähtee.
Sotilasvaatteiden vaihduttua siviilikuteisiin elämä tuskin muuttui yhtään yksinkertaisemmaksi.
6 Comments:
Miksi et sitten ruvennut?
Se olisi niin kovin epäsoveliasta. Eihän sellaista voi meidän asemassamme olevilta ihmisiltä odottaa. Tässä täytyy nyt "olla niin sotilaallisia” ja ”antaa hyvä kuva suomalaisista”, kenties ehkä jopa ”yrittää näyttää autoritaariselta paikallisten silmissä”, että eihän tuollainen ole millään tasolla hyväksyttävää.
Mieti nyt, miltä sekin näyttäisi. Nih. Kaveri toteuttamassa itseään ihmisten keskellä, yrittäen samalla osoittaa, että pieni itseironia saattaisi olla ihan tervetullutta fanaattisemmallekin uskoonsa tukeutuvalle. Olisihan kovin ikävää, jos osaisimme välillä nauraa itsellemme ja tehdä välillä jotain impulsiivista, jonka tarkoitus ei ole loukata ketään, vaan ainoastaan tehdä elämästä vähän yllätyksellisempää ja siten mielenkiintoisempaa. Ei ei. Ihan hyvä, että moinen on hyvin kiellettyä ja kummallista. Hulluhan sitä täytyisi olla, että tuollaiseen lähtisi.
Varmaan siksi, että olen ihan yhtä urautunut, tylsä ja tuomittu seuraamaan yleisiä normeja, kuin kaikki muutkin ovat.
Niin ja tietenkin siksi, että haluan ehkä kuitenkin suorittaa tämän mission loppuun asti. Heh.
Niin, mikset? Pitää ilmaista itseään jos siltä tuntuu. ;)
On ihan hyvä aina välillä noudattaa yleisiä normeja, mutta itsensä vuoksi on joskus sallittava yllättäviä tekoja itseltä. Kunnian menetyksenkin uhalla!! Hulluus kunniaan!!
Tulkkien kustannuksella tulee joskus hiukan hupailtua.
Kerran olin kaverin kanssa partiossa, kun jallapiikin iltalaulu kajahti soimaan. Katsahdimme toisiamme merkityksellisesti ja aloimme täysin samanaikaisesti esittämään suureen ääneen omaa versiotamme kauniista kansansävelmästä.
Muslimitulkki osasi ottaa sen ihan huumorilla. Enimmäkseen. Eivät ole ihan fanaattisimpia taistelijoita nämä kaikki. Heh.
Vielä ei paikallinen yleisö ole kuitenkaan kypsä melodiselle neroudellemme, ihan julkisesti esitettynä... Ehkä vielä jonain päivänä.
Itse puolestani paljastin musiikaalisen lahjakkuuteni opiskelijatovereilleni soittamalla pukinsarvea fuksien pikkujoulunäytelmän avaukseksi. Soitto oli, kuten aina,järjetön menestys, jonka ylitti vain esityksemme ylitsevuotava poikkitaiteellinen loistokkuus:-)
Useita tunteja (ja paukkuja) myöhemmin yritin laulaa toisen tulevan bilevastaavan kanssa "Kalliolle kukkulalle" kaksiäänisesti. Omalta osaltani se kuulosti edellä mainitulta saraseenin rukouskutsulta.
Anna palaa vaan, nuottiviivastolla on tilaa kaikille, sanoi Pertti Hell kun alokkaita laulamaan opetti. Toki voit säästää rukouskutsun esittämisen kotimaahan. Haluaisin nähdä vaikkapa seuraavan Idols-kierroksen tuomariston ilmeet, kun vakavalla naamalla kajauttaisit ko. kipaleen ilmoille koelauluissa...
Lähetä kommentti
<< Home