Sää värikuvina.

Ajattelin, että on ehkä aika täydentää tarinankerrontaa visuaalisilla elementeillä. Saa kritisoida. Saa kehuakin, mutta kritiikki on aina tervetulleempaa. Voi vaikka vahingossa oppia jotain.

Ja katsotaanpa seuraavaksi, mitä kuuluu säähän.

Tänään, aika tarkkaan 0540 alkoi sataa lunta. Lunta satoi siinä määrin kiivaasti, että jo tunnin sisällä sateen alkamisesta, tiet olivat jallakuran, lumen ja veden yhteisvaikutuksesta menettäneet kaikki kitkan syntymiseen vaadittavat ominaisuudet. Tiestö muuttui muutamassa tunnissa luistinradaksi. Samalla kaikki liikennesäännöt lakkasivat olemasta, ja ne korvattiin kehotteilla: "olis kiva, jos saisit autos risteyksestä liikkeelle" ja "olis erittäin kiva, jos et ajaisi mun kylkeen, tai perään" molempia kehotteita rikotaan tälläkin hetkellä ankarasti.

Lunta sataa vieläkin, ja sataa kuulemma huomiseen asti. Mikäpä siinä. Ruskeanvalkoharmahtava hanki on kuitenkin parempi vaihtoehto, kuin märkä ruskeanmusta muta. 30cm and counting.




Lipljanin kävelykatu aamuseitsemän tietämillä. Jostain syystä paikallista ei kiinnostanut laisin tulla viettämään aikaa jäiseen myräkkään... (joka tosin ei ole pitkästä valotusajasta johtuen tallentunut kuvaan)





























Kyllä meillä ihmisiäkin liikkuu. Kävelyreittinä rata on mitä parhain, jos verrataan esimerkiksi rataa vierustavaan polkuun. Polulla oli parisenkymmentä senttiä lunta, joka iloisesti peittää isoimmatkin kulkijan nilkkojen turmioksi kaivetut montut.




Niin mihin se ovi johtikaan?





























Lipiksen ortodoksikirkko. Useammankin tuhopolttoyrityksen kohde kuluneiden vuosien aikana. Suomalaiset kuitenkin saivat ansiokkaasti suojeltua tätä 2004 -vuoden maaliskuun mellakoissa, joten tämä ja tämän vieressä oleva 1300 -luvun kirkkorakennus ovat edelleen pystyssä. Kioskissa markan matkamuistoa ja juorulehtiä. Kontrastia, anyone?





Kirkon ympärillä ollut vanha aita purettiin, mutta ylimääräiselle piikkilangalle ei ole löytynyt ottajia. Jos tarvitset, ota yhteyttä Lipljanin kuntaan. Lähtee yllättävän halvalla.





























Meidän leiriämme ympäröivästä piikkilangasta joutuu maksamaan paljon enemmän. Se on paljon parempilaatuisempaa.
















Näkyvyys bunkkereiden ampuma-aukoista oli tänään jossain määrin rajattu.

















Tilanne eskaloitui Camp Christinassa mellakaksi. Sitä torjumaan kustuttu joukko oli hävyttömän alimiehitetty, joten mellakoitsijat pääsivät hetkellisesti niskan päälle.

















En tiennytkään, että paseihin on integroitu näin tehokas savutusjärjetelmä omasuojan takaamiseksi. Kuvassa kaksi miehistönkuljetusajoneuvoa. Huomaa myös talvinen naamiointi.


Semmottiis. On muuten kovin hankalaa saada näitä kuvia mitenkään järkevästi aseteltua... Jos vaikka jatkossa pistäisi yhden kerrallaan..